Nokka kohti täysin outoa kohdetta - Khanom

Viikon Phanganilla pyörimisen jälkeen teki mieli päästä kauas pois turistiruuhkista ja länkkäreistä. Reissukaverimme Niinan pikkuserkku pyörittää luksushotellia Khanomissa, joten päätimme pyörähtää siksi Khanomin kautta. Me emme olisi Peten kanssa keksineet Khanonia, sitä ei juurikaan mainita painetuissa opaskirjoissa, vaan tieto löytyy netistä.

Laivat menevät Ko Phanganilta mantereelle joko yölautalla Surat Thanin keskustaan tai päivälaivoilla 60 km päähän Don Sakin satamaan. Don Sak on vain 25 km päässä Khanomista, joten se sopi meidän reitille kuin nenä päähän.

Tällä Raja Ferryn lautalla tultiin Phanganilta mantereelle

Missään reissussa mukana olevassa kirjassa ei ollut mitään Khanomista, joten se oli kohteena aika yllätys kaiken suhteen. Netistä löytyi hieman tietoa, pieni kalastajakylä meren rannalla. Ei muuta kuin peukut pystyyn, että Khanomista löytyisi jotain meidän budjettiin sopivaa majoitusta.

Muut laivalla tulleet jatkoivat lipun hintaan kuuluneella bussilla Surat Thaniin, ja me jäimme kyydistä. Kävimme ensin vessassa ja kahvilla, sen jälkeen lähdimme kyselemään minivania tai taksia.

Niina kysyi taksikuskilta Don Sakin satamassa, mitä kyyti maksaisi, kuski ilmoitti 25 km matkalle 900 bahtia eli 23 euroa. Hinta tuntui tosi hurjalta, joten sanoimme hinnaksi 500 bahtia  eli 12,5 euroa. Kuski yritti tarjota 800, sitten 700 ja lopulta lähdimme kävelemään pois. Kävelimme muutama sata metriä ja pian kuski ajoi rinnallemme tarjoutuen viemään meidän 500 bahtilla Khanomiin.

Kuski jätti meidän Khanomin rantatielle, joka olikin yllättävän hiljainen. Olimme ajaneet paikallisen keskustan oli pari kilometriä aiemmin, mutta ranta vaikutti yllättävän hiljaiselta. Muutamia hotelleja ja pari ravintolaa.

Ekassa paikassa, johon taksikuski jätti meidän, ei ollut meidän budjetin bungaloveja. Halvimmat olisivat olleet 700 bahtia, vajaa 20 euroa. Ei muuta kuin tossua toisen eteen ja etsimään halvempaa.

Saimme kävellä rinkkojen kanssa vajaan kilsan, kun eteen tuli thainkielinen mainos, jossa oli huoneen kuvia ja numerot 590, 490 ja 150. Naureskelin Petelle, että jos hyvin käy, 150 metrin päässä on majoitusta hintaan 490 ja 590 bahtia. Onneksemme näin oli!

Hotellin nimi oli Baan Nadan, selvisi langattoman netin nimestä. Meidän huone oli ylimmässä kerroksessa, parveke oikealla.

Hotelli oli uudenkarhea, mutta vaikutti, ettei siinä ollut ketään. Kyljessä vain näkyi thainkielinen nimi. Hetken päästä nuori thaimaalainen nainen tuli alas ja kysyimme huonetta. Hän ei puhunut sanaakaan englantia, mutta kirjoitti paperille hinnan 490. Pian hän soitti jollekin ja antoi puhelimen Niinalle. Siellä omistajamies lupautui hetken neuvottelun jälkeen antamaan ison huoneen 3 hengen huoneen hintaan 500 bahtia. Hyvä hinta!