Vietnamin hintataso

Vietnam oli reissumme halvin maa. Hinnoista voi ilmeisesti tinkiä lähes aina ja turisteilta rahastetaan aina joka tapauksessa enemmän kuin paikallisilta. Minusta se on kuitenkin ihan ookoo.

Majoituksen hinta ilmoitetaan dollareina, mutta maksetaan paikallisvaluutassa dongeissa. Hinnat vaihtelevat kymmenen euron molemmin puolin.

Aamupala kuului Mui Nen huoneen hintaan

Bussiliput ovat edullisia. Open Tour -bussit ovat pääosin turistien käytössä. Paikallisbusseja ja junia löytyy, niitä emme kokeilleet. Vietnamissa Open Tour -bussit joko noutavat hotellilta tai matkatoimistolta, joten minusta niiden käyttö oli helppoa. Lipun voi ostaa haluamalleen reitille. Hinnat ovat muutaman euron per väli. Huomioi, että bussit ajavat 40-50 km tuntivauhtia, joten matkanteko on hidasta.

Ruoka on edullista. Halvinta on tietysti paikallisruoka, kuten pho-keitto, nuudelit ja riisiruoat. Jos ostaa ruuan paikallisravintolasta muovituolipaikasta, pärjää eurolla. Jos haluat länsimaista ruokaa englanninkielisellä listalla, varaudu maksamaan muutaman euron. Valikoimaa riittää kyllä.

Paistettua nuudelia vietnamilaisittain

Vietnamilainen kahvi suodatetaan näin, pohjalla kondensoitua maitoa. Mielettömän hyvää!

Kevätkääryleet Hanoin lentokentällä, kääryleet ovat parasta Vietnamin ruokaa

Olut on tosi edullista, ravintolassa se saattaa maksa vain 10 000 dongia eli vajaa 0,4 euroa. Eri puolilla Vietnamia myydään eri merkkisiä oluita. Drinkkejäkin löytää euron pintaan jopa turistipaikoista, kun katsoo hintoja.

Hanoin olutta, Bia Ha Noi

Päiväretket ovat edullisia, muutaman euron. Niiden hinnat ilmoitetaan usein dollareissa, vaikka maksetaan taas dongeilla.

Nettipaikat tais olla vajaan euron tunti, ilmaista WiFiä löytyy majapaikoista ja ravintoloista reissaaja-alueilta. Pyykinpesu oli noin euron kilo.

Puhelut Suomeen ovat kalliita, Soneralla 3 euroa minuutti ja vastaanotto 1,7 euroa minuutilta. Yhden puhelun hinnaksi tulee helposti kymmenenkin euroa.

Rahannosto automaatista Vietnamissa tulee kalliksi, sillä maksimikertanosto on yleensä 3 miljoonaa dongia eli vain 112 euroa. Visalla yhteen automaattinostoon tulee siis lisäkuluja 4,8 euroa.

Välillä tuli mieleen, että paikallisten mielestä rinkkani on varmaan täynnä dollareita. Sen verran hanakasti saan tarjouksia millon mistäkin. Pitää vaan muistaa, että paikalliset ovat köyhiä ja tietenkin yrittävät ansaita elantoaan. Hymy ja no thank you auttaa aina.

Kahviloita Saigonissa, parin euron herkku suklakakkua kermavaahdolla

Tuore-kevätkääryleet olivat vähän kuin salaattiannos

Vietnamista saa erinomaisia erikoiskahvejakin, kahvila Dalatissa

Paistettua nuudelia

Aamupala Huessa, namia oli. Patonkeja sulatejuustokolmioilla saa joka paikasta, kiitokset ranskalaisille.

Hanoin hulinaa vanhassa kaupungissa

Saavuimme Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin iltalennolla Da Nangista. Kone laskeutui ajallaan vähän yli yksitoista illalla. Koska Hanoin taksien kanssa on kuulemma säätämistä, me oltiin varattu etukäteen hostelli, johon kuului ilmainen kuljetus kentältä hostellille.

Tulimme kymmenen minuuttia laskeutumisen jälkeen aulaan, jossa meitä piti olla vastassa kuski. Ketään, jolla olisi ollut lappu kourassa meidän nimellä tai hostellimme nimellä, ei näkynyt, joten tarkistin vielä toisen aulan. Olimme saapuneet aulaan B, vaikka näytöillä saapuneissa luki aula A. Odottelimme parikymmentä minuuttia, mutta ketään ei edelleenkään näkynyt.

Suuntasimme siis taksijonoon. Otimme jonosta luotettavan taksifirman taksin ja lähdettiin rullaamaan mittarilla. Hanoissa lentokenttä on noin 30 kilometrin päässä keskustasta, joten taksin pitäisi maksaa noin 300 000 dongia eli 11 euroa keskustaan. Jostain syystä mittari rullasi aika reipasta vauhtia ja lopullinen lukema oli 430 000 dongia eli 16 euroa. Kuski kuitenkin "tyytyi" 400 000 dongiin eli 15 euroon. Mittari taisi olla siis räpelöity, se on kuulemma yleistä Hanoissa.

Hostellimme respan mies ihmetteli, miksi emme tulleet heidän kuskillaan. Selitimme, ettei kentällä ollut ollut ketään. Olimme kuitenkin kysyneet kaikilta lapullisilta kuskeilta ja käyneet kahdesti aulassa A. Ei voinut mitään.

Seuraavan päivän kävelimme kaupunginosaamme Old Quarteria ristiin rastiin. Kadut ovat tosi kivoja, vanhassa kaupungissa kun ollaan. Monesti yksi katu tai sen pätkä oli täynnä samoja tuotteita myyviä liikkeitä, esimerkiksi monta kenkäkauppaa tai korttikauppaa vierekkäin.

Liikenne on vilkas, muttei läheskään niin kaoottinen kuin Saigonissa. Hanoi on Vietnamin toiseksi suurin kaupunki, noin 6,5 miljoonalla asukkaalla.

Hedelmäkoju

Hanoista on varoitettu sen olevan vaarallinen kaupunki, joten olimme erityisen varovaisia. Meille ei kuitenkaan sen kummemmin tapahtunut isompaa ja ainakin vanha kaupunki vaikutti sympaattiselta.

Hanoin vanhassa kaupungissa saattaa törmätä kukkoihin ja kanoihin

Seuraavana päivänä me lensimme mieheni kanssa Laosiin ja reissukaverimme Niina jatkoi retkelle Halong Baylle. Hän tulisi meidän perässä bussilla Laosiin.

Saimme hostellillamme Little Hanoi Hostel parasta palvelua koko reissullamme. Suosittelen lämpimästi! Kolmen hengen huone maksoi 510 000 dongia eli noin 19 euroa. Hintaan kuului hyvä aamupala, netti ja ilmaiset kahvit hedelmineen pitkin päivää. Kun ottaa yli kaksi yötä, saa ilmaisen lentokenttäkuljetuksen. Koska noutomme oli mennyt pieleen, saimme ilmaisen kyydin lentokentälle.

Parasta palvelua koko reissulla, Little Hanoi Hostel

Mopokulkue

Hoan Kiem -järvi vanhassa kaupungissa

Vietnamilaiset rakastavat puistoja, se on kaikkien yhteinen olohuone

Virasto ja punalippu

Riksat ovat cycloja nimeltään

Lähikatuja vanhassa kaupungissa

Hue pikakelauksella

Meillä oli hieno tavoite ottaa Vietnam haltuun kahdessa viikossa, mutta tosiaan matkanteon hitaus valkeni todellisuudessa ja totesimme sen olevan mahdotonta. Jos siis matkustat Vietnamiin ilmaisten 15 viisumipäivän voimin, keskity vain yhteen alueeseen, joko etelä, keskiosa tai pohjoinen. Toki maisemaa näkee bussista ja junastakin, mutta on ihan aikuisten oikeasti rankkaa istua bussissa 24-tunnin pätkiä. Nukkuminen on nimittäin vaikeaa huonokuntoisten teiden vuoksi.

Mutta Huessa oltiin 24-tunnin bussiurakan jälkeen iltapäivästä. Sinh Touristin bussi onneksi kaarsi suoraan reissaaja-alueelle heidän toimistonsa eteen. Ei muuta, kuin majoitus läheltä alle ja kaupungille.

Halvat majapaikat löytyivät taas muutaman kadun varrelta

Olo oli bussiyön jäljiltä kuin promillen humalassa ja hihittelimme porukalla, ettei touhuissamme ollut mitään järkeä.

Ostimme heti bussiliput seuraavaksi päiväksi Da Nangiin eli reilu sata kilometriä etelämmäs. Koska reissupäivä oli paikallinen pyhä, saimme viimeiset bussipaikat sleeper-bussiin ja lipun hinta oli korkeampi 130 000 dongia eli reilu 4 euroa kappale.

Hue on myös Unescon kohde, siksi halusimme nähdä sen. Sadettakin pukkasi, mutta nokat kohti vanhaa kaupunkia. Ei me sokerista olla.

Vanha kaupunki Citadel on 6 metriä korkean muurien ympäröimä todella iso kiinalaisvaikutteinen kaupunginosa. Se on rakennettu vanhan kiinalaisen Nguyen dynastian aikaan 1800-luvulta 1940-luvulle. Hue oli pääkaupunki vuoteen 1945. Nyt Hue on reilun 300 000 asukkaan kaupunki.

Vanhan kaupungin eli Citadelin silta vallihaudan yli

Kielletyn kaupungin portti

Alueella olisi ollut nähtävää moneksi päiväksi, mutta jouduimme tyytymään yhteen iltapäivään ja sateiseen keliin.

Kiitos ranskalaisille patongeista, mutta ruisleipää on kova ikävä!

Seuraavan päivänä bussilla nokka kohti etelää Da Nangia ja Vietnam Airlinesin iltalento pohjoiseen pääkaupunkiin Hanoihin.

Da Nangin lentokenttä on tuliterä

Da Nangissa maistoin muuten Vietnamilaista Dalatin alueen punaviiniä reilulla eurolla lasi. Suosittelen tutustumista!

Kielletyn kaupungin puutarhaa

Kielletyn kaupungin portin yksityiskohta

Kielletyn kaupungin puutarha on nähtävyys

Kielletyn kaupungin teatteri 

Dalat hurmasi viileydellä ja vehreydellä

Dalatin kaupunkia oli myös kehuttu netissä. Se sijaitsee 1500 metrin korkeudessa vuoristossa, joten jo matka kaupunkiin on nähtävyys. Mui Ne sijaitsee lähes aavikkomaisessa kuivuudessa ja Dalat on yksi vihreimmistä paikoista.

Dalatin maalaismaisemaa

Matka on erittäin kuoppainen ja tiet ovat huonossa kunnossa, joten matkapahoinvointi on mahdollista. Me matkasimme minivan-bussilla, joten tärinä ei minusta ollut ihan pahinta. Kurvit vuoriston serpentiiniteillä ovat myös jänniä.

Dalat on todella paikallinen yli 200 000 asukkaan kaupunki. Ilma on vietnamilaisittain viileää, noin 25 astetta ja ilma mahtavan puhdas. Seutu on vaurasta, sillä siellä viljellään mm. kahvia, kukkia, vihanneksia ja rypäleitä viinin valmistukseen.

Dalat on kaunis puustoineen

 Seudusta tulee mieleen jopa Suomi tai Keski-Eurooppa, sillä puusto on isolta osin mäntymetsää.

Dalatin kaupunki

Open Tour -bussi vei meidät tietylle heidän suosimalleen hotellille ja me lähdimme kävelemään rinkkojen kanssa etsimään halvempaa huonetta. Löysimme 15 dollarilla eli 315 000 dongilla eli 12 eurolla kolmen hengen huoneen aivan keskustasta.

Majapaikan omistaja kauppasi meille seuraavaksi päiväksi koko päivän maaseuturetken 15 dollarilla per nassu.

Kävimme ensin kukkaviljelmillä tutustumassa. Dalatin seudulla viljellään paljon ruusuja, gerberoita, neilikoita ja muita leikkokukkia.

Dalatissa viljellään paljon gerberoita

Kasvihuoneissa kasvatetaan myös vuoronperään kasviksia, jotta maa pysyy hyvänä. Kuulemma kasvimyrkkyjä ei käytetä.

Dalatin paprikoita

Vierailimme myös kahviviljelmällä. Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvintuottaja Brasilian jälkeen, robusta-kahvilaadussa se on maailman suurin.

Kahviplantaasi

Paahtamatonta kahvipapua

Kahvimarja alkaa kasvamaan kukkien lakastuttua

Pääsimme viljelmällä maistamaan Weasel Coffeeta eli näädille syötetään kahvimarjaa, marjan siemen tulee eläimen elimistön läpi käsiteltynä ulos. Pavut paahdetaan ja jauhetaan kahviksi. Prosessi on lähes sama kuin indonesialaisen Kopi Luwakin eli sivettikissakahvin valmistus. Se on yhtä maailman kalleinta kahvia.

Weasel päiväunilla

Paahtamatonta weasel-papua

Weasel-kahvin kupin hinta noin puolitoista euroa

Piipahdimme myös heinäsirkkafarmilla. Kaakkois-Aasiassa syödään jonkin verran ötököitä, joten mekin pääsimme maistamaan proteiinipitoista herkkua.

Heinäsirkkafarmi

Sirkat kasvatetaan kuivattujen lehtien ja juuttikankaan seassa sinisessä valossa

Tadaa - valmis proteiiniateria chilisoossilla

Kävimme myös tutustumassa silkkilankatehtaalla silkkilangan valmistukseen. Rankkaa työtä!

Silkkikoteloita varastossa

Koteloja liotetaan kuumassa vedessa, palkka on 7 dollaria paivältä

 Luontonähtävyytenä pysähdyimme Dalatin isoimmalla vesiputouksella Elephant Waterfallsilla. Jouduimme laskeutumaan aika hurjaa reittiä alas kalliota putkin. Komea putous! Eräs retkellä ollut nainen kutsui reissukaveramme Niinaa spider-girliksi, kun tämä kiipeili varvastossuilla näppärästi pitkin kalliota.

Elephant waterfall

Kalliokiipeilyä putoukselle

Putouksen yhteydessä oli hieno temppeli ja puutarha.

Temppeli Linh An

Puutarha oli kaunis

Temppeli sisältä

Big Happy Buddha

 Päivä päättyi Crazy House -nimiseen nähtävyyteen. Vietnamilainen naisarkkitehti opiskeli Moskovassa ja kotimaassaan aloitti unelmiensa talon rakentamisen. Paikka on ollut nähtävyytenä jo 90-luvulta lähtien, eikä se ole edelleenkään valmis.

Crazy House

Portaat

Talossa on selkeitä Gaudi-vaikutteita

Talossa on voimakkaat luonto- ja satumaailmavaikutteet. Siellä on uniikkeja eläinteemaisia huoneita, joissa voi majoittua.

Portaat ja käytävä

Kotka-huone Crazy Housessa

Crazy House, onkohan arkkitehdin oma asunto?

Dalat oli minusta hieno kaupunki, jonne menisin uudelleen. Kaupungissa olisi ollut vielä nähtävää, mutta meidän piti taas jatkaa matkaa.

Open Tour -bussilipun osto eteenpäin ei ollutkaan niin helppoa, kuin luulimme. Jos olisimme matkanneet seuraavaan kaupunkiin eli Nha Trangiin, homma olisi ollut helppo. Halusimme kuitenkin mennä Hueen saakka. Väliin jäi siis kaksi kaupunkia. Löysimme vihdoin Sinh Tourist -firmalta periaatteessa suorat liput. Matka-aika oli 24 tuntia kahdella bussinvaihdolla.

Open Tour -bussit siis menevät yhden välin ja jos haluaa reissata pidempiä välejä, kannattaa ostaa lippu isommista toimijoista, suosittelen Sinh Touristia.

Maksoimme lipusta Dalat - Nha Trang - Hoi An - Da Nang - Hue yhteensä 22 dollaria eli 477 000 dongia eli 17 euroa naamaa kohden. Eka väli oli minibussi ja loppumatka sleeper-bussi. Sleeper-bussissa matkustetaan kerrossängyissä. Periaatteessa siis pystyy nukkumaan, mutta tärinä ja kuopat tekevät matkanteosta aika muhkuraista. Yli 180 senttiselle sleeper-bussi voi olla aika kidutusta, kun jalkoja ei saa suoraksi.

Yllättävän hyvin matka sujui, saavuimme Hueen vain vajaan tunnin myöhässä.

Koska matkanteko on hidasta Vietnamissa, ostimme Dalatista netin kautta Vietnam Airlinesin lentoliput Vietnamin rannikon puolesta välistä Da Nangista pohjoiseen Hanoihin 45 eurolla. Huen lentokenttä on nyt remontissa, joten jouduimme tulemaan takaisinpäin etelään lentoa varten reilu 100 kilometriä eli kolmisen tuntia.