Siellä on hiekkadyynejä ja olin nähnyt artikkelin dyynisurffauksesta, englanniksi sand surfing tai sand boarding. Se kuulosti niin kivalta, että odotimme Mui Neen pääsyä.
Ostimme Saigonista Open Tour -bussiliput Saigon - Mui Ne - Dalat. Open Tour on siis lippusysteemi Vietnamissa, jossa lippu ostetaan tietylle reitille ja seuraava kohde varataan päivää ennen. Maksoimme lipusta noin 10 euroa naamaa kohden. Kilometrejä on noin 400 km, mutta Vietnamissa matkaamimen on äärettömän hidasta joko huonon tien vuoksi tai muun liikenteen. Saigonin ja Mui Nen väli kesti meillä viisi tuntia, 200 km matka.
Mui Ne sijaitsee yhden rantakadun varrella, noin 15 kilometrin matkalla. Eteläisimpänä on isoimmat hotellit ja halvemmat guest houset ja hotellit löytyvät pohjoisesta ja keskivaiheilta.
Jäimme bussista noin keskivaiheilla ja kohdallamme oli kivannäköinen hotelli. Paikka näytti liian kalliilta meidän budjetille, mutta kävin silti kysymässä hintaa.
Omistaja tarjosi huonetta kolmelle 45 dollarin hintaan, huoneen normaalihinta oli 50 dollaria. Hänellä oli myös toinen vaatimattomampi huone 35 dollarilla yö. Otimme silti paremman huoneen, kun lomailemassa oltiin. Ensimmäistä kertaa reissullamme oli iso taulu-tv, josta näkyi länsimaisia kanavia. Huoneessamme oli jopa minibaari, myös ekaa kertaa reissullamme. Terassilta näkyi meri.
Valitettavasti ilma oli huono, tuulinen ja sateinen. Jäimme nuokkumaan hotellille ja kävelimme lähellä.
Seuraava päivä oli aurinkoinen, läkähdyttävä 35 asteen kuumuudessa. Emme siis jaksaneet lähteä dyyneille, kuumuuden ollessa jo keskustassa sietämätön. Pidimme siis huilipäivän. Katsoimme telkkarista elokuvia monta putkeen, söimme karkkia ja makoilimme ilmastoidussa huoneessa.
Turistipuoteja, naapurimme on valloittanut Mui Nen |
Mitahan sita tekis... |
Vietnamilainen jääkahvi on parasta! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti