Dalat hurmasi viileydellä ja vehreydellä

Dalatin kaupunkia oli myös kehuttu netissä. Se sijaitsee 1500 metrin korkeudessa vuoristossa, joten jo matka kaupunkiin on nähtävyys. Mui Ne sijaitsee lähes aavikkomaisessa kuivuudessa ja Dalat on yksi vihreimmistä paikoista.

Dalatin maalaismaisemaa

Matka on erittäin kuoppainen ja tiet ovat huonossa kunnossa, joten matkapahoinvointi on mahdollista. Me matkasimme minivan-bussilla, joten tärinä ei minusta ollut ihan pahinta. Kurvit vuoriston serpentiiniteillä ovat myös jänniä.

Dalat on todella paikallinen yli 200 000 asukkaan kaupunki. Ilma on vietnamilaisittain viileää, noin 25 astetta ja ilma mahtavan puhdas. Seutu on vaurasta, sillä siellä viljellään mm. kahvia, kukkia, vihanneksia ja rypäleitä viinin valmistukseen.

Dalat on kaunis puustoineen

 Seudusta tulee mieleen jopa Suomi tai Keski-Eurooppa, sillä puusto on isolta osin mäntymetsää.

Dalatin kaupunki

Open Tour -bussi vei meidät tietylle heidän suosimalleen hotellille ja me lähdimme kävelemään rinkkojen kanssa etsimään halvempaa huonetta. Löysimme 15 dollarilla eli 315 000 dongilla eli 12 eurolla kolmen hengen huoneen aivan keskustasta.

Majapaikan omistaja kauppasi meille seuraavaksi päiväksi koko päivän maaseuturetken 15 dollarilla per nassu.

Kävimme ensin kukkaviljelmillä tutustumassa. Dalatin seudulla viljellään paljon ruusuja, gerberoita, neilikoita ja muita leikkokukkia.

Dalatissa viljellään paljon gerberoita

Kasvihuoneissa kasvatetaan myös vuoronperään kasviksia, jotta maa pysyy hyvänä. Kuulemma kasvimyrkkyjä ei käytetä.

Dalatin paprikoita

Vierailimme myös kahviviljelmällä. Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvintuottaja Brasilian jälkeen, robusta-kahvilaadussa se on maailman suurin.

Kahviplantaasi

Paahtamatonta kahvipapua

Kahvimarja alkaa kasvamaan kukkien lakastuttua

Pääsimme viljelmällä maistamaan Weasel Coffeeta eli näädille syötetään kahvimarjaa, marjan siemen tulee eläimen elimistön läpi käsiteltynä ulos. Pavut paahdetaan ja jauhetaan kahviksi. Prosessi on lähes sama kuin indonesialaisen Kopi Luwakin eli sivettikissakahvin valmistus. Se on yhtä maailman kalleinta kahvia.

Weasel päiväunilla

Paahtamatonta weasel-papua

Weasel-kahvin kupin hinta noin puolitoista euroa

Piipahdimme myös heinäsirkkafarmilla. Kaakkois-Aasiassa syödään jonkin verran ötököitä, joten mekin pääsimme maistamaan proteiinipitoista herkkua.

Heinäsirkkafarmi

Sirkat kasvatetaan kuivattujen lehtien ja juuttikankaan seassa sinisessä valossa

Tadaa - valmis proteiiniateria chilisoossilla

Kävimme myös tutustumassa silkkilankatehtaalla silkkilangan valmistukseen. Rankkaa työtä!

Silkkikoteloita varastossa

Koteloja liotetaan kuumassa vedessa, palkka on 7 dollaria paivältä

 Luontonähtävyytenä pysähdyimme Dalatin isoimmalla vesiputouksella Elephant Waterfallsilla. Jouduimme laskeutumaan aika hurjaa reittiä alas kalliota putkin. Komea putous! Eräs retkellä ollut nainen kutsui reissukaveramme Niinaa spider-girliksi, kun tämä kiipeili varvastossuilla näppärästi pitkin kalliota.

Elephant waterfall

Kalliokiipeilyä putoukselle

Putouksen yhteydessä oli hieno temppeli ja puutarha.

Temppeli Linh An

Puutarha oli kaunis

Temppeli sisältä

Big Happy Buddha

 Päivä päättyi Crazy House -nimiseen nähtävyyteen. Vietnamilainen naisarkkitehti opiskeli Moskovassa ja kotimaassaan aloitti unelmiensa talon rakentamisen. Paikka on ollut nähtävyytenä jo 90-luvulta lähtien, eikä se ole edelleenkään valmis.

Crazy House

Portaat

Talossa on selkeitä Gaudi-vaikutteita

Talossa on voimakkaat luonto- ja satumaailmavaikutteet. Siellä on uniikkeja eläinteemaisia huoneita, joissa voi majoittua.

Portaat ja käytävä

Kotka-huone Crazy Housessa

Crazy House, onkohan arkkitehdin oma asunto?

Dalat oli minusta hieno kaupunki, jonne menisin uudelleen. Kaupungissa olisi ollut vielä nähtävää, mutta meidän piti taas jatkaa matkaa.

Open Tour -bussilipun osto eteenpäin ei ollutkaan niin helppoa, kuin luulimme. Jos olisimme matkanneet seuraavaan kaupunkiin eli Nha Trangiin, homma olisi ollut helppo. Halusimme kuitenkin mennä Hueen saakka. Väliin jäi siis kaksi kaupunkia. Löysimme vihdoin Sinh Tourist -firmalta periaatteessa suorat liput. Matka-aika oli 24 tuntia kahdella bussinvaihdolla.

Open Tour -bussit siis menevät yhden välin ja jos haluaa reissata pidempiä välejä, kannattaa ostaa lippu isommista toimijoista, suosittelen Sinh Touristia.

Maksoimme lipusta Dalat - Nha Trang - Hoi An - Da Nang - Hue yhteensä 22 dollaria eli 477 000 dongia eli 17 euroa naamaa kohden. Eka väli oli minibussi ja loppumatka sleeper-bussi. Sleeper-bussissa matkustetaan kerrossängyissä. Periaatteessa siis pystyy nukkumaan, mutta tärinä ja kuopat tekevät matkanteosta aika muhkuraista. Yli 180 senttiselle sleeper-bussi voi olla aika kidutusta, kun jalkoja ei saa suoraksi.

Yllättävän hyvin matka sujui, saavuimme Hueen vain vajaan tunnin myöhässä.

Koska matkanteko on hidasta Vietnamissa, ostimme Dalatista netin kautta Vietnam Airlinesin lentoliput Vietnamin rannikon puolesta välistä Da Nangista pohjoiseen Hanoihin 45 eurolla. Huen lentokenttä on nyt remontissa, joten jouduimme tulemaan takaisinpäin etelään lentoa varten reilu 100 kilometriä eli kolmisen tuntia.