Ko Phanganin eteläosa on party, party, party

Tulimme laivalla Ko Samuilta 15 km matkan pohjoiseen Ko Phanganille, laiva vei meidät Big Buddhan satamasta Phanganin eteläkärkeen Haad Rinin satamaan. Satamassa oli jo kärkkymässä taksikuskeja ja majoituksen tarjoajia. Koska meillä ei ollut majoitusta, tartuimme yhden tietämämme majapaikan ilmaiseen kyytiin hotellille. Saimme erittäin edullisesti majoituksen, mutta jouduimme ottamaan ajankohdasta kohtuen pidemmän pätkän.

Haad Rinin satamaa, venekyydin saavuttua

Haad Rin ja sen lähialueet ovat saaren parhaimmat paikat viettää kunnon bileitä. Saarella on kerran kuussa täydenkuun juhlat eli Full Moon Partyt, jonne parhaimmillaan saattaa tulla jopa 30 000 juhlijaa tanssimaan ja pitämään hauskaa rannalle. Saarella on myös muita juhlia, kuten Half Moon Partyt, Black Moon Partyt, Jungle Partyt sekä Rythm and Sands -bileet.

Esimerkiksi sillä viikolla, kuin olimme saarella, siellä oli viidet isommat bileet, sekä tietysti näiden lisäksi lukuisia pienempiä:

• tiistaina Jungle Experience, dj soittaa underground housea ja teknoa, uv-valoja ja koristeita viidakon keskellä
• torstaina Sramanoma Waterfall Party, dj soittaa minimal-teknoa ja tech house -musiikkia vesiputouksen lähellä 
• sekä Rhythm and Sands, huippu-dj:t soittaa hulppean rantaresortin rannalla illasta aamuyöhän
• perjantaina Jungle Experience
• lauantaina Full Moon Partyt

Peten kanssa käytiin katsastamassa Rhythm and Sands

Haad Rinin keskustan kaupat ovat täynnä neonvärisiä biletoppeja, neonvärisiä UV-maalia vartalolle ja teemaan sopivia asusteita. Rannan luona joka kulmassa myydään bucket-juomia eli hiekkaleluämpäriä, jossa on esimerkiksi pikkupullo Saeng Somia (thai-viski, joka on oikeasti rommia), tölkki kolaa ja pullo energiajuomaa.

Oh, sooooo many neon colours!

Skootterilla Samuin saaren ympäri

Vuokrasimme ensimmäistä kertaa Thaimaassa Ko Samuilla skootterin, sillä se on edullisin tapa liikkua ympäri saarta. Skootterin päivävuokra kypärineen on vain 200 bahtia, noin 5 euroa. Päivässä kiertää hyvin saaren ympäri, samalla tulee nähtyä muutamia nähtävyyksiä matkalla. Ajoimme päivän aikana ehkä 50-60 kilometriä. Saarella on niin paljon ilmaistakin nähtävää, että siitä riittäisi useampaankin ajeluun. Haasteena on paikallisten villit ajotavat sekä vasemmanpuoleinen liikenne. Saaren korkeuserot ovat myös valtavat eli matkalla on paljon tosi jyrkkiä ylä- ja alamäkiä.

Skootterin päivävuokra on vain 5 euroa, kätevää kuin mikä!

Ajoimme ensin katsomaan pohjoisosaan Big Buddhaa, joka on iso kultainen 15 metriä korkea buddha temppelialueineen. Sen yhteydessä on myös muuta nähtävää sekä kahviloita ja kauppoja.

Big Buddhahan se siinä loistaa kultaisena

Portaikon käärmepääty, hienoa peilimosaiikkia

Rakennuksen kolmipäinen norsupääty

Big Buddhan vieressä oli myös tosi kaunis temppeli Wat Lai Plaen, jossa oli kaksi jättimäistä Buddhaa ja temppeleitä. Temppeli kelluu ikäänkuin lootuksenkukassa. Buddhat ovet hyvin erinäköisiä ja -tyylisiä, riippuen miltä tyylikaudelta ne ovat.

Ensimmäinen iso Buddha Wat Lai Plaen temppelialueella, ihan mahtava

Temppeli kelluu vedessä lootuksenkukan päällä

Toinen iso buddha, vielä symppiksempi

Pohjoisesta suuntasimme vilkkaimman Chawengin rannan ohi etelään, kohti muita nähtävyyksiä.

Saarella on useita luontonähtävyyksiä, kuten isoja vesiputouksia. Kävimme katsomassa saaren isoimman vesiputouksen, kaikkiaan huikeat 80 metriä korkean. Reitti putouksen luo oli aikamoinen kokemus jo itsessään. Korkeuserot olivat aika jyrkkiä ja viidakon läpi puikkelehtimista sekä kiveltä kivelle kiipeämistä.

Vesiputoukseen pääsi myös uimaan kohdissa, joissa se oli tasainen

Vesiputous toisesta kohdasta

Vesiputouksen yhteydessä oli norsuja, joilla olisi päässyt ratsastamaan. Itse en hirveästi perusta eläinten huvikäyttöä, toivotaan että norsuista pidetään hyvää huolta. Ainakin niiden työpäivä näytti päättyvän ennen kuutta, pimeän tuloa.

Yksi pieni elefantti marssi näin

Olen aina miettynyt, miten norsun selkään noustaan. Täällä noustiin korokkeelle!

Auringonlaskun aikaan olimme skootterin kanssa saaren pääkaupungissa Nathonissa, jossa on virallinen satama ja paikallisia virastopalveluja. Jäimme syömään sinne sataman seudun ravintolaan. Auringonlasku oli mahtava!

Nathonin auringonlasku oli hieno

Reppureissaajan päiväretki siis toteutui muutamalla eurolla, päälle vain päivän juomat ja ruuat.

Uunottajien kakkonen on majoitusten vuokraajat

Olin etukäteen kuullut, että thaimalaaiset ovat erittäin ystävällisiä ja hymyilevät paljon. Näin on, mutta nyt olen jo oppinut, mitä muuta hymyn taakse kätkeytyy.

Olemme useamman kerran jo matkalla törmänneet siihen, että osalla thaimaalaisista on erittäin hyvä vainu länkkäreiden rahalle. Osa taksikuskeista yrittää erittäin mielellään turisteilta pyytäää aika paljon enemmän, kuin pitäisi. Samoin kauppiaat ovat hilanneet hintoja turistikohteissa aika reippaalle tasolle, esim. käytetyt pokkarit ovat täällä 5-9 euroa.

Yleinen uunotustapa on se, että tarjotaan länkkäille vain kalliimpaa huonetta. Esimerkiksi Ko Taolla kysyimme guest housesta huonetta. Omistajanainen tarjosi 1000 bahtin eli 25 euron huonetta ilmastoinnilla. Kun kysyimme samasta paikasta vartin päästä uudelleen, omistajamies taas tarjosi 800 bahtin eli 20 euron huonetta tuulettimella.

Myös ilmainen netti voi olla muuta kuin hi speed  ;)

Ko Samuilla taas kävi niin, että ystävällinen omistaja tarjosi 600 bahtin eli 15 euron huonetta. Me otimme Peten kanssa sen kahdestaan, mutta kun reissukaverimme Niina lähti etsimään läheltä halvempaa, omistaja tokaisi meille: "Where is your friend? I just remembered, I have 400 baht room". Jep, jep...

I just remembered, I have 400 baht room...

Eli älä tyydy siihen, jos Thaimaassa sinulle tarjotaan jonkun hintaista huonetta. Kysy onko huonetta jollain edullisemmalla hinnalla, se saattaa löytyä.

Ko Samui on kaikkea kaikille

Samui on melko suuri saari, asukkaita on noin 45 000. Saari elää isolta osin turismilla, joten myös turisteja on paljon. Paljon ausseja, saksalaisia, venäläisiä ja pohjoismaalaisia. Koska turisteja on paljon, myös hintataso on sen mukainen.

Chawengin keskustaa päivällä

Luulin Ko Samuin olen rento saari aikuiseen makuun ja häämatkailuun, mutta ainakin minulle jäi saaren vilkkaimmasta rannasta Chawengistä aika outo jälkimaku. Ranta on lyöty täyteen överihulppeita hotelliresortteja, edullisempaa majotusta saa siis etsiä sivummalta. Rannan suuntainen ostoskatu on täynnä erilaisia vain turisteille suunnattuja palveluja. Koko ajan on hihassa joku nykimässä osta sitä tai osta tätä. Illemmalla sieltä saa kaikkea, mitä vaan mieleen juolahtaa, hyvässä tai pahassa. Huh!

Chawengin keskustaa, Songtao-taksi

Majoituimme saaren pohjois-osaan, Maenam Beachille. Hyvä rauhallinen ranta ja hitusen edullisempi syödä ja juoda. Ranta on yllättävän äkkijyrkkä eli se sopii vain aikuisille. Maenam on ilmeisesti saaren rannoista eniten paikallinen, selkeästi meidän makuun. Siksi thairuoka on myös paikallista ja erityisen hyvää.

Maenam Beach Saaren pohjoisosassa on väljä ja siisti

Kuulemma Samuilla kaikilla rannoilla on oma persoonansa eli varmaan jokaiselle löytyy jotakin.

Maenam Beach aurinkoisena päivänä

Aallonharjalta toiselle - ylös alas laineita pitkin

Matka jatkui saarelta toiselle kolmen saaren rykelmässä, nyt pohjoisimmalta Ko Taolta eteläisimmälle Ko Samuille. Menimme siksi näin pian Samuin saarelle, koska reissukaverimme Niinan kaveri on tulossa samaan aikaan Samuille. Tarkoitus olisi Samuin jälkeen vielä siirtyä Ko Phanganille, joka on Taon ja Samuin välissä. Phangan on niin lähellä nykyistä majapaikkaamme Samuin pohjoisosassa, että se näkyy rannalta horisontissa.

Ennakkolippujen vaihto matkalippuun, niin thaimaalaista :)

Jes, lippu kourassa. Liput pitää varata ajoissa, sillä lautat ovat useimmiten high seasonilla täynnä.

Katamaraani oli melko pieni, sinne mahtui noin 250 matkustajaa ja se oli täynnä. Matkustajille jaettiin tietynvärinen tarra rinnukseen, riippuen määränpäästä sekä matkatavaraan toinen vastaavanvärinen tarra. Päivä oli melko tuulinen, joten kun saavuimme avomerelle, merenkäynti kävi aika hurjaksi. Katamaraani koukkelehti aaltojen välistä siksakkia ja meno oli taas kerran kuin huvipuistossa konsanaan.

Ko Tao jää taakse, vielä ennen aallokkoa meno oli tasaista

Ei mennyt pitkä aika, kun ihmiset alkoivat oksennella laivalla. Osa nojasi laidan yli ja sisällä osa sai henkilökunnalta oksennuspusseja. Yritin pitää katsetta horisontissa, mutta jossain kohtaa oli pakko istua lattialle. Hieman vatsassa alkoi pyöriä siinä kohtaa, mutta sain pidettyä pakin kasassa.

Välipysähdyimme Phanganin saaren satamassa,  jonka jälkeen loppumatka oli jo helpompi ja tasaisempi. Saavuimme Samuin pohjoisosaan katamaraanin laiturille.

Meri voi olla ihana ja kauhea - samalla reissulla :)

Satama oli taas pilvin pimein "taxi, taxi" huutelijoita, mutta kävelimme eteenpäin. Yhden kartan luona kysyimme vinkkiä turisteilta ja he neuvoivat menemään isolle tielle, josta kulki punaisia songtao-takseja, samanlaisia kuin Hua Hinissä on. Se löytyikin ihan hetimiten ja pyysimme kyydin läheiselle Mae Naamin rannalle, josta löytyy bungaloveja. Hintaa ei tullut kuin 100 bahtia meille kolmelle eli noin 2,5 euroa.

Ko Tao on sukeltajien ja snorklaajien paratiisi

Ko Tao on sukeltajien saari ja se näkyy majoitustarjonnassa. Olin lukenut etukäteen netistä, että majoituksen löytyminen voi olla vaikeaa. Ymmärrän nyt syyn, sillä saarella on niin paljon kalliita sukellusresortteja, että ne ovat vieneet tilaa tavallisilta reppureissumatkaajilta.

Meidän guest house on vasemmalla, vihreiden mopojen kohdalla yläkerrassa

Kolmen päivän Open Water -sukelluskurssi maksaa noin 9000 bahtia eli noin 250 euroa. Yleensä majoitus on sukellusresorteissa lähes ilmaista, kun kurssi on ostettuna. Saarella on tosi paljon nuoria ja nuorekkaita reissaajia, tietysti se näkyy baari ja bilemestatarjonnassa. Saarelta saa ostettua mm. the bucket -juoman, eli lasten hiekkaleluämpärin pillillä, joka on täynnä juotavaa. Happy hour -aikaan näitä saa jopa kaksi yhden hinnalla.

Saaren ravintolatarjontaa, Farango oli kalliimmassa päässä

Me majoituimme saaren vilkkaimmalle rannalle, Sairee Beachille. Jos olisimme olleet saarella pidempään, olisimme majoittuneet hiljaisemmalle rannalle. Nyt ehdimme tutustumaan vain pariin rantaan.

Sairee Beach, saaren vilkkain ranta. Ranta on autio päivisin, koska kaikki ovat sukeltamassa tai snorklaamassa.

Se, mitä en ollut huomioinut etukäteen, oli että kaikki maksaa saarella enemmän. Esimerkiksi vesipullo kaupassa on jopa lähes puolet kalliimpi kuin mantereella. Sairee Beachilla on vain turisteille suunnattuja ravintoloita ja vaatekauppoja.

Sairee Beach

Saarella on sen verran korkeuseroja, että oikeastaan taksin käyttö on välttämätöntä. Taksit veloittavat "kiinteän hinnan", josta he eivät neuvottele. Esimerkiksi satamasta parin kilometrin matka Sairee Beachille maksoi 100 bahtia eli 2,5 e nassu. Päästään jo lähes Suomen hintoihin, kun parin kilsan matka maksaa kolmelta 8 euroa. Saaren taksina toimii pick up -auto, jossa takalavalla on pari penkkiriviä. Mitään suojia ei tietysti ole. Kyyti oli heikkokuntoisilla teillä kuin huvipuistolaitteissa ilman suojakaiteita  ;)

Taxi, taxi. Valkoinen pick up, näillä mennään saarella lavan kyydissä 

Liikenne muutenkin saarella on villiä. Skoottereita vuokrataan 200 bahtilla / päivä eli noin 5 euroa. Liikenne on vasemmanpuoleista, joten kaikki sen osaavat ja sitä osaamattomat suhaavat sekaisin keskenään. Yleisin kulkuväline on skootteri. Yhden skootterin kyydissä näkee usein kolmekin paikallista, esim. isä, äiti ja lapsi.

Ko Taon jännittävin hetki oli, kun kävelimme kolmestaan peräkkäin tien reunaa ja yhtäkkiä väliimme maahan tipahti puusta ainakin metrin pituinen sormen paksuinen vihreä käärme. Onneksi käärme pakeni tien sivuun ruohikkoon, eikä jäänyt tielle. Ei ihan heti tullut mieleen, että myös puissa voi olla käärmeitä.

Kävelimme erittäin jyrkkää rinnetietä ylös näköalapaikalle, jossa on ravintola. Siellä selvisi, että tiskillä oleva mies on suomalainen. Hän oli irtisanoutunut työstään, myynyt talonsa ja lähtenyt yksin Aasiaan. Matkalla hän oli tavannut naisen, jonka kanssa hän nyt omisti baarin. Näin se hänen reissunsa oli muodostunut, ilmeisesti hieman pidemmäksi :)

Hänen uuden duunipaikkansa näkymät oli kyllä aika huikeat!

Näkymä Sairee Beachille

Näkymä baari-kahvilasta satamaan

Mielenkiintoisen tuntuinen saari, pitää palata sinne joskus uudelleen. Toivottavasti suorittamaan sukelluksia!

Vuorokausi matkantekoa putkeen

Matka Hua Hinistä jatkui uuden reissukaverimme Niinan kanssa junalla etelään, Chumphoniin. Juna-asemalla myytiin yhteyslippuja, joissa oli yölauttakuljetus Chumphonista Ko Tao -saarelle. Meillä oli ostettuna juna kolmanteen luokkan eli vaatimattomimpaan, joten lippu ei maksanut kuin reilun euron (49 bahtia) viiden tunnin matkasta. Juna-asemalla myyty yölautan liitäntälippu maksoi 350 bahtia (n. 9 euroa) ja se sisälsi myös kuljetuksen Chumphonista satamaan.

Hua Hinin juna-aseman lipunmyynnissä oli hyvät vinkit liitäntälipun ostoon (joint ticket)

Ko Taolle menee aamusta klo 7 ja päivällä klo 1 nopeampiakin vuoroja, mutta me säästimme majoituksen hinnan yölauttalipulla. Päiväliput ovat myös hieman kalliimpia. Laiva oli periaatteessa pieni rahtilaiva, joka vie saarelle ruokaa, juomaa ja muuta tarvikkeita. Majoitus laivalla oli yhdessä isossa huoneessa, jossa oli kerrossängyt.

Matkustajat nousevat rahtilaivaan

Kerrossänkymajoitus yhteissalissa

Laiva piti yllättävän kovaa ääntä, ruotsinlaivojen C-luokan hytti autokannen alapuolella ei ollut mitään tähän meluun verrattuna. :) Yö keinuvalla merellä täysin pilkkopimeässä oli jo kokemus sekin.

Täältä tavaroiden välistä tultiin laivaan

Lautta lähti klo 11 illalla ja saapui Ko Taolle klo 6 aamulla. Aurinko vasta rupesi nousemaan satamaan saapumisen jälkeen, kun istuimme Ko Taon lauttasatamassa ja mietimme minne menisimme. Taksikuskit pyörivät kuin hyeenat ympärillä ja kyselivät minne menemme, mutta istuimme tovin tutkimassa, missä päin saarta olisi majoitusta. Olimme saaneet hyvän Ko Tao -oppaan lauttafirman kautta.

Aurinko nousee Ko Taolla satamassa

Siirryimme taksilla Sairee Beachille, joka on saaren vilkkain ranta. Ajattelimme siellä olevan reilusti majoitusta, mutta koska kello oli vasta aamussa, useat majatalot sanoivat olevansa täynnä. Dormimajoitusta eli yhteismajoitus kerrossängyssä olisi löytynyt 300 bahtilla eli vajaalla 8 eurolla. Löysimme kuitenkin vihdoin yhden huoneen kohtuuhintaan.

Yölautta on ihan hyvä ja halpa vaihtoehto, jos majoitus on valmiina tai on valmis odottelemaan neljä-viisi tuntia majoitusta rinkan kanssa. Toinen vaihtari olisi majoittua Chumphoniin ja jatkaa aamusta klo 7 katamaraanilla Ko Taolle. Se tulee 2,5 tunnissa saarelle.

Majoitus Hua Hinissä laineiden päällä

Majoituimme Hua Hinissä ensin tavalliseen guest houseen eli majataloon, mutta vaihdoimme parin yön jälkeen majoittumaan erikoisemmin, hieman parempaan. Majoituimme veden päälle. Hua Hinin erikoisuus on paalujen päälle rakennetut halvat majatalot, joiden alla tyrskyää meri. Suosittelen kokeilemaan, maksoimme yöstä elämysmajoituksessa 600 bahtia eli noin 15 euroa.

Näkymä majatalon terassilta merelle

Parasta Hua Hinissä minusta oli ranta, kun jaksaa kävellä etelämmäs ohi aurinkotuolien ja -varjojen. Ranta oli kaunis ja helppo.

Väljemmän rannan luo pitää kävellä jonkun verran

Mukavin kuljetusväline reppusreissaajalle oli Hua Hinissä oleva songtao-taksi, lavataksityyppinen ratkaisu. Kyytiin hypätään istumaan takaa pitkälle penkile ja nappia painamalla pääsee kyydistä. Kuljettajalle maksetaan matkan päätyttyä 10 bahtia eli noin 25 senttiä matkan pituudesta riippumatta. Pisimmillään songtaon kyydissä pääsee Apinakukkulalle eli n. 6 km päähän etelään.

Näkemisen arvoinen nähtävyys oli tietysti Hua Hinin yömarkkinat. Cha-Amin yömarkkinat eroavat melko lailla näistä, sillä Hua Hinissä tavarat ovat enemmän turisteille suunnattuja: koruja, laukkuja, vaatteita, ruokaa ja muuta vastaavaa. Sieltä sai myös paikallisten pienten muotoilijoiden tekemiä käsin tehtyjä luomuksia, joten turistikaman rinnalla oli oikeasti myös ihan persoonallisia tavaroita. Markkinat ovat aika isot, joten siksi niissä riittää nähtävää ja ihmeteltävää.

Kelloja ja aurinkolaseja, 100 bahtia eli 2,5 euroa

Katunäkymää yömarkkinoilla

Hua Hinin visiitti jäi melko lyhyeksi, kun jo jatkoimme matkaa etelämmäs. Siellä olisi ollut vielä nähtävää päiväksi tai pariksi, mutta päätimme silti lähteä etelämmäs kohti kauniimpia rantoja.

Hua Hihin rautatieasema, matka jatkuu taas

Hua Hin sopii shoppailijoille ja golfaajille

Vaikka Hua Hin on asukasmäärältään samaa kokoa kuin Cha-Am, on niillä eroa kuin yö ja päivä. Cha-Am ja pikkuinen väljä maalaiskylä ja Hua Hin on sähäkämpi turistelle palveluja tarjoava kaupunki.

Kuulimme suomea vain kaksi kertaa Cha-Amissa, mutta Hua Hinissä sitä kuulee koko ajan. Täällä keskustassa ei oikeastaan ole paikallisia, muuta kuin myymässä palveluja turisteille. Ja turisteja riittää! Hinnat ovat korkeammat ja turisteille huutelevat räätälit, taksikuskit ja tyttöbaarien tytöt. Oma suosikki on toistaiseksi aavistuksen enemmän Cha-Am, koska paikallista menoa näkee enemmän.

Montako laukkua laitetaan?

Hyvä puoli isommassa paikassa on tietysti paremmat valikoimat, mutta laatutavarassa vaatteet ja elektroniikka maksaa jo saman kuin Suomessa. Merkkikopioita taas löytyisi vaikka mitä - laukkujua, kenkiä, paitoja, aurinkolaseja, kelloja.

Yömarkkinoilla ei ehkä ole ihan aitoja laukkuja myynnissä :)

 Ranta on vaaleampaa ja hienompaa hiekkaa, kuin Cha-Amissa, mutta aivan tupaten täynnä ja aika pienen oloinen. Ainakin tässä lähellä ei ole hirveästi tilaa rantsutella, jos ei halua vuokrata aurinkotuolia. Pitää vielä tarkastaa, muuttuuko ranta etelämpänä. Osalla isoista resorttihotelleista taitaa olla omat rannat kauempana.

Turisteja, hevosia, leijakauppiasta, aurinkotuleja yhdessä sumpussa

Ihan hirveästi ei siis nähtävää meille, joten taidamme jatkaa taas parin päivän sisään matkaa etelämmäs Chumphonin kautta Siaminlahden saarille. Saamme myös matkaseuraa, ystävän ystävä saapui tänään Bangkokiin ja liittyy meidän matkaan. Kiva saada juttu- ja reissuseuraa!

Cha-Am on yhtä rauhaa

Bangkokista oli kiire päästä viileämpään, meren äärelle. Vaihtoehdot olivat 150 km kaakkoon Pattaya tai etelään 160 km Cha-Am. Pattaya on aavistuksen kyseenalaisessa maineessa, joten valitsimme rauhallisemman Cha-Amin.

Rannalta etelään, Hua Hiniin päin, isoille hotelleille

Cha-Am on pieni 45 000 asukkaan kalastajakylä Siaminlahden rannalla, ensimmäinen rantakohde Bangkokista etelään. Meren rannan vieressä on yksi rantakatu, jossa oikeastaan kaikki hotellit ja muut majapaikat. Noin kilometrin päästä rannasta, ison tien vieressä sijaitsee oikea keskusta, jossa on paikallisten palveluja sekä bussipysäkit ja juna-asema.

Cha-Amissa koiratkin chillaa

Saavuimme maanantaina iltapäivällä neljän pintaan keskustaan ja löysimme helposti majapaikan opaskirjan avulla. Ollaan käytetty ystäväni suosituksesta Suomalainen Matkaopas -kirjoja, joissa on hyvin lueteltuna eri hintaisia majoituksia ja äärettömän selkeät kartat. Ei tarvitse rinkkojen kanssa turhaan kävellä majapaikkoihin, joihin ei ole varaa.

Kävellessämme rinkkojen kanssa rantaan päin, paikallinen pappa myös vinkkasi, että hotellimme on paras edullisista. Saimme 2 hh huoneen 500 bahtilla (reilu 10 e). Huoneessa on ilmastointi, oma vessa ja suihku. Hotellissa on myös ilmainen netti, mutta sen laatu vaihtelee aikalailla. On sillä jo muutaman pätkivät Skype-puhelut soiteltu :)

Bueno! Reilu 10 euroa on ihan hyvä hinta huoneesta meren rannalla.

Cha-Am on aika hiljainen mihin aikaan päivästä tahansa, saa rauhassa löntystellä katuja pitkin eikä ole hihoissa roikkuvia tuputtajia. Viikonloppuisin paikka kuulemma täyttyy paikallisista, pääasiassa bangkokilaisista lomailijoista. Reppureissaajia ei juurikaan ole, turistit ovat pääasiassa pohjoismaalaisia iäkkäämpää väkeä.

Rantakatu, oikealla meri ja vasemmalla kaupat ja hotellit

Ruokaa saa laidasta laitaan, edullisesti tai hienommin isojen hotellien ravintoloiden yhteydessä. Edullisimmillaan söimme pat thait ja limsat 110 bahtilla paikallisessa ravintolassa (n. 2,5 e kahdelle). Tuoreet hedelmät ovat myös ihan mahtavia!

Keskiviikkona vuokrasimme polkupyörät päiväksi ja lähdimme tutustumaan pidemmälle rantakatua pitkin. On aika kiva nähdä muutakin, kuin turisteille suunnattu katu. Ajattelimme vielä vuokrata toisenakin päivänä pyörät, kun tuolla olisi kuulemma riisipeltoja ja vesipuhveleita. Kaikki elukat pitää nähdä :D

Pyörän saa vuokrattua reilulla parilla eurolla päiväksi

Keskiviikkoiltaisin on keskustassa iltamarkkinat, joihin kannattaa mennä. Sieltä löytyy ihan lähes mitä vaan, ruokaa, juomaa, vaatteita, kenkiä, koiranpentuja, piraattielokuvia, käytettyjä kodinkoneita, kippoa ja kuppia. Suosittelen!

Akvaariokaloja myydään markkinoilla

Hyvät valikoimat erilaisia kenkiä